Tätä sivua ylläpitää Matti Nikki <muzzy@iki.fi>, tarkoituksena osallistua keskusteluun lapsipornon suodatuksesta internetissä ja siihen liittyviin ongelmiin.
Lähetin poliisille kysymyksiä pariin otteeseen, kopiot viesteistä tässä ja tässä. Joihinkin kysymyksiin tuli vastauksia, ja sainkin mailitse jonkin esiversion FAQ:sta joka ilmeisesti aiotaan liittää tiedotesivun yhteyteen.
Mitään selitystä ei kuitenkaan annettu esimerkiksi sille että tiedotesivulla oli aluksi väärä osoite johon päätyvät mailit ilmeisesti kaikki katosivat. Myös monet muut kysymykset ovat vielä vailla vastausta.
Päivitys 2008-02-06: Poliisi vastasi pariin kysymykseen lisää, moni kysymys on kuitenkin yhä vastausta vailla mutta kokonaiskuva alkaa hahmottua pikkuhiljaa vähän paremmin.
Mitä on lapsipornografia?
Suomessa lapsipornografia on määritelty rikoslaissa (RL 17:19). Kyse on valokuvasta, videonauhasta, elokuvasta tai muusta todellisuudenmukaisesta kuvatallenteesta, jossa esitetään lasta sukupuoliyhteydessä tai siihen rinnastettavassa seksuaalisessa kanssakäymisessä taikka muulla sukupuolisiveellisyyttä loukkaavalla tavalla.
Lapseksi on rikoslaissa (RL 17:18) määritelty kahdeksaatoista vuotta nuorempi henkilö sekä henkilö, jonka ikää ei voida selvittää mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuorempi.
Miten sivustot valitaan estotoimien kohteeksi?
Valtaosa sivustojen tiedoista saadaan ulkomaisilta poliisiviranomaisilta ja lastensuojelujärjestöiltä. Lisäksi osa saadaan yksittäisiltä kansalaisilta.
Kukin sivusto tarkastetaan ja mikäli siltä löytyy Suomen lain mukaan lapsipornografiaksi määriteltyä aineistoa, sivusto sisällytetään estotoimien kohteena olevaan listaan. Listaan sisällytetään myös sellaiset sivustot, joilla on toimiva linkki sivustoon, jossa on lapsipornografiaa.
Poliisi ylläpitää itsellään tiedostoa, johon on tallennettu jäljennös estotoimien kohteena olevasta sivustosta. Siten poliisin toiminnan laillisuusvalvonnasta vastaavat viranomaiset voivat tarvittaessa saada yksityiskohtaiset tiedot siitä, mihin seikkoihin estotoimet kulloinkin ovat perustuneet.
Voiko estotoimien kohteeksi joutua sivusto, jolla ei ole lapsipornografiaa?
Mielikuvat siitä, mikä on lapsipornografiaa, vaihtelevat. Koska Suomessa suojaikäraja on 18 vuotta, estotoimien kohteena voi olla myös sivustoja, joissa on yksinomaan murrosiän ohittaneita henkilöitä. Lisäksi estotoimien kohteeksi otetaan sellaiset sivut, joissa on toimiva linkki lapsipornografiaa sisältävälle sivulle. Estotoimien kohteena on kuitenkin vain murto-osa siitä pornografiasta mitä Internet tarjoaa.
Onko poliisi yhteydessä sivustojen ylläpitäjään estotoimien yhteydessä?
Automaattisesti sivustojen ylläpitäjään ei olla yhteydessä, eikä tämä ole edes aina mahdollista. Todellinen sivustojen sisällön tuottaja on yleensä viranomaisille tuntematon eikä ole se yhtiö, joka ylläpitää sitä palvelinta, jossa sivusto sijaitsee.
Miten osoitteen saa pois estolistalta?
Sivusto poistetaan estolistalta sen jälkeen kun poliisi on saanut tiedon siitä, että sivustolla ei enää ole laitonta aineistoa ja poliisi on tarkastuksessa myös itse pystynyt sen todentamaan.
Saako poliisi tiedon, kenen tietokone on pyrkinyt estotoimien kohteena olevalle sivustolle?
Poliisilla ei ole oikeutta eikä poliisi ole edes kiinnostunut tietämään, mille teleyritysten asiakkaille tiedotesivu on esitetty, kun selain on pyrkinyt estotoimien kohteena olevalle sivustolle. Poliisi tulee kuitenkin saamaan teleyrityksiltä tilastollisia tietoja muun muassa siitä, miten monta kertaa tiedotesivu on esitetty.
Ovatko estolistat samoja niissä maissa, joissa ne ovat käytössä?
Lapsipornografian määrittely vaihtelee jonkin verran maittain. Esimerkiksi Suomessa kuvan tulee olla todellisuudenmukainen. Siksi piirretty kuva ei Suomessa täytä lain määrittelyä. Joissain maissa myös piirretty kuva on määritelty lapsipornografiaksi ja sellaiseksi on rinnastettu joissain maissa myös tekstit, missä kuvaillaan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.
Myös kansallinen lainsäädäntö saattaa aiheuttaa vaihtelua siihen, mitkä kaikki sivustot ovat estotoimien kohteena. Lisäksi estolistojen päivitysjaksot vaihtelevat maittain. Näistä syistä estolistojen sisältö vaihtelee maittain.
Miksi lapsipornolain perusteella suodatettujen nettisivujen osoitteet eivät ole julkisia?
Listat estotoimien kohteena olevista sivustoista on kyseisessä laissa määrätty salassa pidettäviksi. Tämä velvoite koskee poliisia ja teleyritysten henkilökuntaa.
Ovatko estotoimet tehokkaita?
Estotoimet eivät ole täysin kattavia eivätkä aukottomia. Näin on monen muunkin rikostorjuntamenetelmän osalta. Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia torjutaan myös muilla keinoin ja keinot täydentävät toisiaan.
Estotoimien kohteena on pääsääntöisesti kuvia, jotka ovat todisteita lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Estotoimia tulee tarkastella erityisesti rikosten uhrien näkökulmasta. Traumaattisinta uhrille on tietoisuus siitä, että hänestä otettu epäsiveellinen kuva on kenen tahansa nähtävissä netissä loputtomiin. On parempi vaihtoehto, että yhteiskunta selkeästi osoittaa tietyt rajat ja tekee voitavansa haittojen minimoimiseksi.
Miksei poliisi estää pääsyä myös muille sivustoille?
Internet sisältää runsaasti sivustoja, joiden sisältö on yleisesti paheksuttavaa. Tällaisia ovat esimerkiksi räjähdysaineita tai itsetuhoa käsittelevät sivustot. Poliisin toiminta perustuu aina lakiin. Toistaiseksi ainoastaan lapsipornografian levittämisen estotoimista on säädetty erillinen laki. Estotoimien laajentaminen muihin aihepiireihin on poliittinen kysymys.
Lisäksi STM:n johtaja Kari Paaso on sanonut että suodatusta käytetään myös rahanpesusivuihin. Poliisin vastauksissa sanotaan epäsuorasti että muita aihepiirejä kuin lapsipornoa ei suodateta, mutta suora vastaus olisi ollut tervetullut. Nyt vastauksessa sanotaan vain että Poliisin toiminta perustuu aina lakiin ja että vain lapsipornon kohdalta on säädetty erillinen laki. Tämä ei kuitenkaan kerro onko jotain muita lakeja jo olemassa joiden nojalla poliisi voisi sensuroida sivuja ja onko sensuuri käytössä. Katson tämän kysymyksen jääneen siis yhä avoimeksi.
Poliisi puhuu vastauksessaan avoimesti estotoimista ja siitä että heidän ylläpitämänsä lista on estotoimien kohteena oleva lista. Vastauksista saa kuvan, että poliisi todellakin lisää sivuja listalle tarkoituksenaan saattaa ne sensuroiduiksi. Tämä on selkeä osoitus siitä että kyseessä ei ole operaattorien "itsesääntely" vaan poliisin eli valtion toimesta tapahtuva sensuuri.
Poliisi sanoo lisäävänsä listaan myös sivut joilla on toimiva linkki lapsipornosivulle. On hieman epäselvää miten tämä täyttää lain määritelmän lapsipornosivusta, koska listanhan piti nimenomaan olla lapsipornosivujen lista eikä niihin linkkaavien sivujen lista. Laki kuitenkin määrittää lapsipornosivun tarkoittavan nimenomaan itse kuvan levittämistä. Mikäli lapsipornosivulle linkkaaminen kuitenkin tekee sivusta lapsipornosivun, saako kuitenkin linkata sellaiseen sivuun jossa on linkki lapsipornoon, jne?
Tämä myös selittää miksi niin moni traffic trade sivusto on päätynyt sensuurilistalle. Nämä sivut siis toimivat siten että esimerkiksi 80% klikkauksista menee kuvagalleriaan ja 20% klikkauksista päätyy toisen ylläpitäjän traffic trade sivustolle. Joissain tapauksissa nämä on automatisoitu ja mukaan pääsee lähestulkoon kuka vain, ja lapsipornosivujen ylläpitäjät yrittävät jatkuvasti laillisia sivuja huijaamalla päästä mukaan että saisivat liikennettä itselleen näistä sivuista.
On kuitenkin hämmentävää miten poliisi on löytänyt sivut jotka linkkaavat epäiltyyn lapsipornoon. Poliisi kun sanoo että linkit saadaan muiden maiden poliisiviranomaisilta ja lastensuojelujärjestöiltä. Jotta linkkaava sivu joutuisi listaan, on poliisin täytynyt päätyä ensin lailliselle pornosivulle ja klikata sieltä linkit läpi. Tarkoittaako tämä että poliisi on omatoimisesti surffannut pornoa päivät pitkät, vai kuuluuko ilmiantoprosessiin jokaisen laillisenkin näköisen kuvan klikkaaminen ilmiannetulta sivulta?
Jokatapauksessa, olen tehnyt nyt suodatuslistastani version jossa on klikattavat linkit. Onko tämä linkeillä varustettu suodatuslista nyt poliisin mielestä lapsipornosivu ja mitä asialle mahdollisesti aiotaan tehdä?
Vastauksessa käytetään ilmaisuja joilla pyritään välttämään totuuden myöntäminen, eli se että suurin osa listan sivuista ei sisällä laitonta materiaalia. Tätä koitetaan vielä kiertää sillä että estotoimien kohteena olisi vain murto-osa internetin pornomäärästä. Se että pornosivuja on netissä satoja tuhansia ei oikeuta satoja väärin perustein tehtyjä suodatuspäätöksiä, eikä edes liity milläänlailla asiaan.
Jo se että vastaus alkaa sanoilla "mielikuvat siitä, mikä on lapsipornografiaa, vaihtelevat" kertoo paljon. Käytännössä poliisi tahtoo kai sanoa että suodatus tehdään subjektiivisin perustein eikä objektiivisin, eli suodatusperusteet ovat ne jotka sattuvat tuntumaan oikeilta jonkin yksittäisen poliisin mielestä. Monilta suodatetuilta sivuilta kun löytyy ne yhteystiedot ja ilmoitus että kaikista kuvissa olevista henkilöistä löytyy dokumentointi ja todistus iästä. Viimeistään whois-kannasta löytyy lähes kaikille jokin kontaktitieto johon voisi olla yhteydessä.
Vastauksessa poliisi sanoo että automaattisesti ei olla yhteydessä, joten tämä kai tarkoittaa että yhteydessä ollaan vain mikäli sivun ylläpitäjä saa jotain kautta kuulla joutuneensa suodatuslistalle ja ottaa itse yhteyttä. Lisäksi vastauksessa yritetään antaa tekosyitä sille että ei yritetä ottaa yhteyttä. Se että palvelimen omistaa joku muu ei tarkoita etteikö sisällöntuottajan tietojakin saataisi selville sitä kautta.
Poliisi sanoo että teleyritykset tulevat antamaan tilastotietoja. Mistä tiedoista tässä on kyse? Kirjaako operaattori kuitenkin ip-osoitteetkin ylös tilastojen tekemistä varten, vai kirjataanko vain pyyntö ja sen ajankohta? Kirjataanko ylös se mihin sivulle yritettiin päästä ja referrer-tieto siitä mikä sivu sinne linkkasi? Tilastojen tekeminen vaatii että jotain tietoja talletetaan, ja tähän asti on väitetty että mitään ei talleteta.
Koska suurin osa suodatetuista sivuista on laillisia, ovat tilastot senkin osalta vääristyneitä. Lisää vääristymää aiheuttaa se että olen julkaissut listan suodatetuista sivuista, eikä tätä vääristymää voida millääntapaa korjata tilastoista ellei operaattori kirjaa paljon yksilöivää tietoa jokaisen tiedotteen näyttämisen yhteydessä tilastointia varten. Tilastot ovat siis joko täysin hyödyttömiä ja niiden käyttö mihinkään tarkoitukseen arveluttavaa, tai sitten operaattori kirjaa ylös merkittävän määrän tietoja aina kun tiedote näytetään. Mahdollisesti jopa molemmat...
Vastauksessaan poliisi antaa ymmärtää että määritykset ovat suomessa tiukemmat kuin muualla, mutta tämä ei selitä sitä että Suomen tuhannesta sensuroidusta sivusta on Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sensuroitu vain parisataa. Briteissä lista on vielä erilaisempi, ja päällekkäisyyttä tulee vain muutama osuma. Ymmärtääkseni Britanniassa laki on kovin tiukka lapsipornon osalta ja onkin hämmästyttävää että suomesta löytyy tuhat sensuroitua sivua jota he eivät suodata.
Vastauksessa estotoimien tehokkuudesta poliisi kertoo taas että kohteena on kuvat jotka ovat todisteita seksuaalirikoksista. Kuitenkin aiemmin poliisi vastasi että estotoimet kohdistuvat myös sivuihin joilla on toimiva linkki lapsipornosivuun.
Poliisi sanoo että laillisuusvalvonnasta vastaavat viranomaiset voivat tarvittaessa saada tiedot suodatetuista sivuista ja suodatusperusteista. Onko tämä sama tieto saatavissa myös tavallisille kansalaisille, jos osaavat nimetä suodatetun sivun?
Sain poliisilta päivitetyn FAQ:n, jossa vastauksia pariin uusiin kysymyksiini. Kopio lähettämästäni mailista tässä ja FAQ:n lisätyt kohdat alla. Olemassaoleviin yllä käsiteltyihin kohtiin FAQ:ssa ei tullut muutoksia.
Montako sivustoa on estotoimien kohteena?
Arviomme mukaan "pääsivustoja" on suuruusluokkaa 1500. Miten määrä tulee mahdollisesti kehittymään suuntaan tai toiseen on vaikea ennakoida
Teettekö mitään varmistaaksenne, että suodatettuja sivuja kohtaan on myös aloitettu oikeustoimet tai että niistä on luovuttu?
Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista ei edellytä, että lapsipornografiasivustojen ylläpitäjästä on myös tehty rikosilmoitus Suomessa tai muualla. Rikosoikeuden soveltamisen alueperiaatteen mukaisesti sillä valtiolla, jonka alueella rikos on tehty, on valta päättää teon rikosoikeudellisista seuraamuksista. Mikäli sivustojen todellinen ylläpitäjä onnistutaan tunnistamaan, jää mahdollinen rikostutkinta, syytetoimet ja tuomioistuinkäsittely siten asianomaisen maan viranomaisten tehtäväksi.
Listalle voidaan lisätä myös sivuja ilman että rikosilmoitusta on missään nostettu. Poliisin vastauksesta ei käy ilmi pyrkiikö poliisi ottamaan yhteyttä sen maan viranomaisiin jossa palvelinta pyöritetään, joten oletan että näin ei tehdä ainakaan silloin kun vihjeet tulevat muilta viranomaisilta tai lastensuojelujärjestöiltä. Inhope-verkkohan lupaa ilmoittaa kohdemaan viranomaisille itse, joten poliisi voisi teoriassa vedota tähän jättäessään asian sen kummemmin käsittelemättä.
Koska kansainvälistä järjestelmää ei ole näiden sivujen oikeuskäyntien seuraamiseksi, ei poliisi ilmeisesti saa ikinä tietoonsa kohdemaan syyttämättäjättämispäätöstä tai vapauttavaa tuomiota. Ilmeisesti se ei myöskään kiinnosta, sillä eihän laki kosketa mitenkään muiden valtioiden oikeuskäsittelyistä. Sivuston ylläpitäjä voidaan siis vapauttaa syytteistä todistettuaan ettei riko lakia, mutta jää silti listalle ellei aktiivisesti ota yhteyttä jokaiseen suodatuksen toteuttavaan maahan erikseen.
Se että omalla listallani on kaksi kolmasosaa koko listan osoitteista riittää siihen että voin varmuudella sanoa yli että puolet listasta on sivuja joilta ei löydy laitonta materiaalia. Toisaalta se tarkoittaa myös että noin viisisataa osoitetta on vielä löytämättä, joiden sisällöstä en tosiaankaan tiedä yhtään mitään.