Johtuen tällä sivulla kuvatusta tapauksesta, lapsipornon hallussapito on laitonta myös silloin kun et tiedä hallussapitäväsi sitä. Raskauttavaa on jos tiedät internetistä löytyvän lapsipornoa ja että sitä voi tietämättäsi koneellesi päätyä.
Jos jatkat internetin käyttöä vaarasta piittaamatta, mahdollinen hallussapitosi on tällöin rikosoikeudellisesti tahallista.
Valistuskuva [irc-galleria.net]
Paikallinen kopio
Ylläolevaa saa levittää vapaasti.
Tätä sivua ylläpitää Matti Nikki <muzzy@iki.fi>, tarkoituksena osallistua keskusteluun lapsipornon suodatuksesta internetissä ja siihen liittyviin ongelmiin.
Roskapostissa esiintyy joskus lapsipornoa, niin sähköpostitse lähetetyssä kuin myös usenet-verkkoon lähetetyssä spammissa. Tämä voi johtaa siihen että käyttäjät vasten tahtoaan saavat haltuunsa lapsipornoa, jolla on vaarallisia oikeudellisia seurauksia.
Tässä kirjoituksessa esitetyt seikat perustuvat uutisartikkeleihin, poliisin esitutkintamateriaaliin ja käräjäoikeuden päätökseen esimerkkitapauksesta, omaan spekulaatiooni niiden kuvaamien tapahtumien kulusta, sekä tutkimuksiini lapsipornon levityksestä usenetissä.
Päivitetty 2006-03-07: Sain kopiot esitutkintapöytäkirjasta ja käräjäoikeuden päätöksestä. Tapaus on varmistettu spammiksi.
Lisäys 2006-05-09: Korkein oikeus kertoi asianomistajan hakeneen valituslupaa. Keskimäärin valitusluvan käsittelyssä menee 5,5 kuukautta jonka jälkeen vasta KKO mahdollisesti käsittelee itse tapausta. Päivitän sivua kun saan tietooni onko KKO ottanut tapauksen käsiteltäväkseen.
Lisäys 2007-01-05: Korkein oikeus kertoi että valituslupaa ei ole myönnetty. Päätös on tehty 11.10.2006 ja asia on nyt sitten kaikissa oikeusasteissa käsitelty, joten kaikki varsinaiset muutoksenhakukeinot on käytetty. Suureksi yllätyksekseni korkein oikeus ei perustele päätöksiä hylätä valituslupahakemus, asia jonka koen kansalaisten oikeusturvaa loukkaavaksi. Olisin perustelut halunnut kuulla, enkä aio jättää asian käsittelyä tähän. Tämä on erittäin vaarallinen ennakkotapaus.
Motivaatio tämän tekstin kirjoittamiseen syntyi STT:n uutisesta jossa kerrottiin suuryrityksen päällikön koneelta löytyneen lapsipornoa. Erikoisen tapauksesta teki se, että oikeus uskoi ettei materiaali oltu haettu tarkoituksella mutta antoi silti sakkoja. Kuulustelupöytäkirja paljastaa yhden tiedostonimen, "!2y2s4.jpg" joka voidaan Google Groupsin avulla varmistaa olevan spammia, tyypillisesti näissä spammeissa lapsipornokuvaa on käytetty mainostamaan lapsipornoa sisältämätöntä aikuisviihdepalvelua.
Lapsipornoa sisältäneet kuvat toivat suuryrityksessä työskenneelle projektipäällikölle tuomion Helsingin hovioikeudessa.
Miehen työpaikan tietokoneelta löytyi yli kaksisataa lapsipornoa sisältänyttä kuvaa. Ne esittivät lapsia sukupuoliyhteydessä tai siihen rinnastettavassa seksuaalisessa kanssakäymisessä.
Projektipäällikkö kiisti, että hän olisi pitänyt tahallaan hallussaan pornografisia kuvia, joissa oli alaikäisiä. Miehen mukaan kuvat olivat tulleet koneelle vahingossa, kun hän oli imuroinut netin uutisryhmistä hakuohjelmalla aikuispornoa.
Lapsipornokuvat tulivat projektipäällikön työnantajan tietoon kun tietokoneen kovalevy tarkistettiin virushälytysten takia. Mies menetti vuonna 2001 sattuneen tapauksen takia työpaikkansa.
Mies tuomittiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 25 päiväsakkoon. Maksettavaa tuli 1 225 euroa. Hovioikeus piti ennallaan Helsingin käräjäoikeuden antaman tuomion. (STT)
Poliisin esitutkintapöytäkirjan perusteella voidaan päätellä tapahtumien kulku. Täydellisiä yksityiskohtia ei ole, mutta riittävästi tietoa on saatavilla.
Iltalehti online 2006-02-24 tiivistää käräjäoikeuden päätöstä ja esittää että tuomion perusteena oli se että miehen oli täytynyt tietää että joukossa olisi myös lapsipornoa ja täten hyväksynyt myös tämänlaisen materiaalin hakemisen.
Käräjäoikeus ei epäillyt miehen ilmoitusta siitä, ettei hänellä ollut tarkoitus kerätä lapsipornoa sisältäneitä kuvia. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että syytetyn henkilökohtaiselta koneelta löytyi selvästi kielletyiksi katsottavia kuvia.
Oikeuden mukaan miehen oli täytynyt mieltää ja suhtautua hyväksyvästi siihen mahdollisuuteen, että ohjelman keräämien kuvien joukossa olisi todennäköisesti mukana myös lapsipornoa sisältävää materiaalia. Merkityksellistä ei oikeuden mielestä ollut se, oliko mies itse myötävaikuttanut kuvien tallentumiseen koneelle vai ei.
Yllä esittämäni materiaali antaa ymmärtää hyvinkin mielenkiintoisen seikan lain tulkinnasta. Mikäli tietoverkon käyttäjä tietää että on mahdollisuus saada lapsipornoa koneellensa vahingossa mutta ei voi estää sitä mitenkään, on silti syyllinen koska on jatkanut tietoverkon käyttöä ja täten hyväksynyt mahdollisuuden materiaalin saamiseen.
Koska materiaalia oli koneelta löytynyt ja syytetyn oli täytynyt tietää hallussapidon olevan mahdollista, käräjäoikeus oli päättänyt että muut seikat olivat epäoleellisia. Erityisesti merkityksellistä ei ollut oliko syytetty myötävaikuttanut kuvien tallentumiseen vai ei.
Suuri kysymys onkin, mihin kaikkeen tämä sama oikeuspäätelmä pätee? Voidaanko vastaanotetusta sähköpostista tuomita jos saa roskapostia joka sisältää lapsipornokuvia? Tästä voi tulla hyvinkin vaarallinen ennakkotapaus jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia koko IT-alaan.
Yksi mieltäni hiertävä kysymys on käräjäoikeudessa syytetyn vastineessa esiintynyt lause: "Vastaaja oli jälkeenpäin ajatellut, että kuvat eivät ehkä olleet poistuneetkaan, vaikka hän oli deletoinut."
Syytettiinkö miestä myös niiden kuvien hallussapidosta jotka olivat windowsin roskakorissa tai jotka oli poistettu tiedostojärjestelmästä mutta joita käyttöjärjestelmä ei ollut vielä ylikirjoittanut uusilla tiedostoilla?
Päivitys 2007-01-07: Luin läpi uusiksi, syyte on katsottu toteennäytetyksi koska koneelta löytyi kuvia jota ei ollut poistettu. Poistettuihin kuviin ei otettu kantaa tuomioistuimen puolesta.
Vertaisverkoissa on tunnetusti paljon lapsipornoa, usein väärin nimettynä. Jos vertaisverkosta hakee tiedostoja tarkistamatta niiden sisältöä ja ymmärtää että lapsipornoa saattaa olla seassa, tuomitaanko tällöin hallussapidosta siltä osin kuin materiaali on ollut lapsipornoa?
Koska lapsipornon hallussapito on laitonta, kukaan ei voi kehittää suodattimia joilla voisi tehokkaasti suodattaa vain lapsipornon. Tämänlaisen suodattimen kehitys vaatisi lapsipornon hallussapitoa itse suodattimen testaamiseen ja kehitykseen. Käyttäjällä ei siis ole mitään tapaa tunnistaa lapsipornoa omalta kiintolevyltään paitsi kaiken materiaalin täydellinen läpikäyminen.
Steganografia on kryptografiaa eli tiedon salausta lähellä oleva tieteenlaji joka keskittyy tiedon piilottamiseen. Koskisiko hallussapito steganografisesti piilotettuja kuvia myös mikäli käyttäjä ei tiedä hallussapitävänsä näitä mutta tietää hallussapidon olevan mahdollista?
Lapsipornoa voi piilottaa minkä tahansa muun kuvatiedoston, äänitiedoston, videotiedoston, tietokoneohjelman, tekstidokumentin tai muun sisään ilman että sitä päällepäin näkee. Materiaalin saa tiedostosta ulos erityisellä ohjelmalla, ja poliisi saattaa löytää materiaalin vaikka käyttäjä itse ei sen olemassaolosta olisi tietoinen. Miten hallussapidon käsite suhtautuu tähän?
Mikä on tilanne jos käyttäjä pyrkii suodattamaan roskapostin ja mainonnan? Tuleeko tällöin syytös myös hallussapidossa mikäli voidaan osoittaa että lapsiporno oli osa mainosta joita käyttäjä on pyrkinyt aktiivisesti suodattamaan? Vai tuleeko tässäkin tilanne, että käyttäjän on täytynyt tietää että suodattimet eivät ole täydellisiä ja täten hyväksynyt roskapostin vastaanottamisen ja täten lapsipornon hallussapidon mahdollisuuden?
Mikäli hallussapidosta voidaan syyttää siitä huolimatta että ei tieten tahtoen hakenut materiaalia vaan riittää ymmärrys että näin saattaa tapahtua, mitä seuraa kun joku uhkaa lähettää toiselle lapsipornoa? Voiko kiristyksen uhri joutua vaikeuksiin mikäli vastaanottaa sähköpostissa tai muulla tavoin lapsipornoa tahtomattaan? Asialla on yritetty jo ulkomailla kiristää ihmisiä, mutta mikäli tahaton hallussapito on rangaistavaa tulee kiristyksestä erityisen tehokasta.
Hallussapidon käsite on vaikea internetin kanssa toimiessa, koska internetin käyttäjä joutuu jatkuvasti kosketuksiin suuren tietomäärän kanssa jota ei ole mahdollista käsin hallita.
Tapaus herättää minussa paljon kysymyksiä siitä, mitä hallussapito täsmälleenottaen tarkoittaa. Ymmärtääkseni esimerkiksi välimuistissa olevat tiedot (www-selaimen cache) eivät ole lain tarkoittamaa hallussapitoa, joten materiaalin pelkkä näkeminen ei johda hallussapitoon vaikka materiaali tallentuisikin automaattisesti koneelle väliaikaisesti. Mutta entä kun välimuistia vastaava mekanismi toteutetaan käsin ilman automatisointia, niin että käyttäjä itse hakee tiedostot ja poistaa ne säännöllisesti? Entäs jos tiedon tallennusta toteuttava järjestelmä toteutetaan automatisoidusti, välimuistia muistuttavalla tavalla? Valmiita vastauksia ei tunnu olevan.
Lisäys 2007-01-07: En ole enää varma onko selaimen cache vastuuvapaata aluetta. Oikeuden tuomiossa keskityttiin siihen että tiedostot löytyivät koneelta, ja sanottiin "eikä merkityksellistä ole näin ollen se, oliko [vastaaja] itse myötävaikuttanut kuvien koneelle tallentumiseen vaiko ei". Näkisin että tällä periaatteella myös selaimen cache voi johtaa syytteeseen, koska kyse on tällöinkin hallussapidosta johon ei ole erikseen lain ymmärtämää oikeutusta.
Nyt vireillä oleva tapaus voi hyvinkin tehdä koko internet-toimintaa koskettavan ennakkotapauksen, mikäli se vielä päätyy korkeimman oikeuden käsittelyyn. Siinä tapauksessa että tapaus ei tästä etene korkeimman oikeuden syyniin, on meillä hovioikeuden tasolla tehty ennakkopäätös joka saattaa johtaa sähköpostiakin koskevan roskapostin hallussapidon laittomuuteen mikäli siellä esiintyy lapsipornoa vaikka käyttäjä ei asiasta tietäisi.
