Tätä sivua ylläpitää Matti Nikki <muzzy@iki.fi>, tarkoituksena osallistua keskusteluun lapsipornon suodatuksesta internetissä ja siihen liittyviin ongelmiin.
Lakia lapsipornografian levittämisen estotoimista on puolusteltu muunmuassa väittämällä että se on vain lakia selventävä, ja että sensuuri olisi aina ollut laillista kun se tällälailla toteutetaan "vapaaehtoisesti". Käytännössä lista kuitenkin tulee poliisilta, ja tämä mielletään silloin viranomaisten suosituksena tai jopa kehoituksena. Tätä heijastaa Kymen Puhelimen tuotevastaavan kommentti "täytyyhän viranomaista kuunnella", kun tälle selvisi että heidän operaattorinsa suodattaa nettiä. Suodatusta ei siis mielletä vapaaehtoisena toimena joka tehdään omasta halusta, vaan vaikuttimina on viranomaisten antama lista ja toisaalta pelko PR-ongelmista mikäli profiloituu lapsipornoa vastutamattomaksi tahoksi. Taisipa silloinen viestintäministeri Huovinen itse alkuperäisessä esityksessäkin hallitukselle esittää että mikäli vapaaehtoisuus ei riitä, säädetään uusi laki jossa asiat tehdään pakolla. Tämänlainen ilmapiiri ei luo uskottavuutta argumenteille joiden mukaan suodatus olisi operaattorien toteuttamaa ja valtiosta riippumatonta.
Vaikka laki yrittää sanankääntein tehdä poliisin ja teleyrityksen roolit toisistaan riippumattomiksi, se ei siinä täysin onnistu. Tiedottamisvelvollisuudesta puhutaan että poliisin on laadittava tiedote, joka operaattorin on näytettävä kun sivuja suodatetaan. Olisikin siis täysi mahdottomuus että operaattori täyttäisi lain mahdollisuuden lapsipornon suodatuksesta ilman poliisin apua. Vastaavasti muun kuin poliisin määräämän suodatuslistan käyttö voisi olla hyvinkin hankalaa.
Koska sensuuri on poliisin määräämää, se rikkoo perustuslaillista oikeutta sananvapauteen. Tätä ei voida perustella lapsipornon vastaisella taistelulla johon sensuurihankkeella on vain häviävän pieni vaikutus.
Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta sisältää pykälän, joka olisi pienin muutoksin hyvin lähellä sensuurilistan tavoitteita. Kyseisen lain 16 § koskee tuomioistuimen mahdollisuutta määrätä tiedon saanti estetyksi sakon uhalla. Kun tämänlainen käytäntö on olemassa, onkin kummallista että lapsipornon sensuurilistaa varten ei ole tuomioistuinmenettelyä, ei anneta suodatettavalle taholle mahdollisuutta tulla kuulluksi, eikä ilmoiteta edes jälkikäteen kohteelle tämän joutuneen suodatetuksi, jne. Valitusmenettelyä ei liiemmin ole määritelty eikä sivuston ylläpitäjän oikeuksista piitata lapsipornon sensuurissa tippaakaan. Kaiken tämän lisäksi tietysti se, että tuomiovalta pysyvien pakkokeinojen käytöstä on nyt käytännössä annettu poliisille. Tämä siitä huolimatta, ettei tämänlaisen pakkokeinon käyttö juurikaan edistä poliisin tehtävää rikosten tutkinnassa tai ennalta ehkäisyssä.
Laki tylysti määrittää lapsipornosivulla tarkoitettavan "lasta esittävän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä internetin kautta", joka on suora viite rikoslakiin. Täsmennän että tuo oli koko määritelmä niinkuin se on lakiin kirjattu, mitään muuta määritelmää lapsipornosivusta ei ole kuin tuo rikosnimike jonka loppuun lisätty "internetin kautta". Ymmärtääkseni kuitenkin vain tuomioistuimilla on valta tehdä pitäviä päätöksiä siitä miten lakia tulkitaan, eikä listalle joutumiseen vaadita tällähetkellä mitään tuomioistuinkäsittelyä eikä ymmärtääkseni sellaiseen ole kiinnostusta jälkeenpäinkään. Kuka siis tekee lakitulkinnat ja millä oikeutuksella? Joko laki olettaa että poliisi omavaltaisesti määrittää lain rikkeet ja jakaa tällälailla omin käsin tuomiot sensuurilistan muodossa, tai sitten poliisi on törkeästi ja räikeästi rikkonut lakia asettaessaan satoja sivuja lapsipornolistalle.
Oletetaan että poliisilla on valta tehdä lakitulkintoja tämän suhteen. Sopii kuitenkin kysyä, miten ratkotaan tilanteet jossa poliisi on tulkinnut väärin? Onko poliisi tällöin rikkonut lakia lisätessään laillisen sivun listalle, vai onko sivusto lapsipornosivu silloin kun poliisi niin määrittelee? Olettaisin että poliisi rikkoisi lakia lisätessään väärin perustein osoitteita listalle, ja näitä väärin perustein listattuja löytyy jo pilvin pimein. Tässä tilanteessa myös operaattori varmasti rikkoo lakia, koska laki antaa oikeuden vain estää lapsipornosivuille pääsyn, vaikka lista olisi poliisilta tullut. Jos poliisi sensijaan ei riko lakia lisätessään edes selvästi laillisia palveluja suodatukseen, laki olisi selvästi täysin suhteeton ja tulisi välittömästi kumota.
Haluaisinkin tässä saattaa operaattoreiden tietoon että poliisin toimittamalla listalla on paljon väärin perustein suodatettua materiaalia, ja tämän listan käyttö on täten ymmärtääkseni laitonta. Tämän tiedostaminen ja perusteettoman suodatuksen jatkaminen varmastikin ylittää rikosoikeudellisen vastuun kynnyksen.
Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista ei anna operaattoreille oikeutta rikkoa Internettiä, johon nämä kuitenkin ovat ryhtymässä tai ovat jo ryhtyneet. Nähdäkseni internetin sensuurihanke täyttää rikoslain 38 luvun 5 § määritelmän tietoliikenteen häirinnästä, ellei jopa 6 § törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Vaikka näennäisesti uusi lapsipornolaki antaisikin luvan suodattaa nettiä, laki kuitenkin sanoo teleyrityksellä olevan vain oikeuden tarjota palvelujaan siten, että niiden avulla ei ole pääsyä lapsipornosivustoihin. Mitään oikeutusta en näe välitettävän tiedon valikointiin ja/tai muuttamiseen, jonka keinoin sensuuri toteutetaan.
Vaikka laki ei määritäkään mitään käytettävää tekniikkaa, ei voida olettaa että kaikki on sallittua mikäli sen perustelee lapsipornon suodatuksella. Lapsipornon suodatuksella ei voida myöskään ohittaa sitä tosiseikkaa, että vastuuvapauden edellytykset niinkuin laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta ne määrittää eivät enää nettiä sensuroitaessa täyty. Jos internetin sensuuri olisi kaikesta tästä lakien ristiriidasta huolimatta laillista, menisi monelta tässä yhteydessä rikotulta lailta kokonaan pohja eikä tämmöinen ole omiaan kannustamaan näiden lakien noudattamista jatkossakaan. Ymmärtääkseni laillisia epäselvyyksiä ei tässä saisi olla lainkaan, koska kyse on kuitenkin käytännössä poliisin määräämästä asiasta.
Internetin nimipalvelutietojen väärentäminen on muutenkin vakava asia joka pirstaloi koko internetin eheyttä, ja voi johtaa ennalta odottamattomiin seurauksiin ajan saatossa. Pidemmän päälle tämänlaiset järjettömät sensuurihankkeet voivat olla se kriittinen askel joka myöhemmin johtaa koko Internetin tuhoutumiseen.
Mikäli kuluttaja kokee että palveluntarjoaja sensuroi väärin perustein jotain sivua, ei tällä välttämättä ole kuitenkaan oikeutta saada kyseistä sivua nähtävilleen. Mikäli käyttäjä ei osaa kiertää suodatusta, ovat vaihtoehdot vähissä.
Sivuston ylläpitäjäkään tuskin on saamassa korvauksia perusteettomasta suodatuksesta, joskin ennakkotapaukset tämän suhteen olisivat tervetulleita.
Kaikenkaikkiaan, uusi lapsipornolaki ei sanallakaan ota kantaa virheelliseen suodatukseen, korvausvelvollisuuksiin, tai muuhunkaan vastaavaan. Ainoa kuluttajan oikeuksia koskeva seikka on tiedottamisvelvollisuus, että kuluttaja tietää törmänneensä poliisin määräämään sensuuriin. Tämä ei paljoa lämmitä, eivätkä operaattorit tällähetkellä toteuta tätä pykälää muutenkaan kovin hyvin. Ainakin yksi operaattori on jättänyt koko ilmoitussivun täysin pois, toinen operaattori näyttää ilmoitusta vain mikäli hakee suodatetun sivuston pääsivua, alisivut ilmoittavat vain ettei sivua löydy.
Nykyisellään tämä uusi lapsipornolaki ja sen käytännön toteutus mahdollistavat törkeän kuluttajien ja sisällöntuottajien oikeuksien loukkaamisen. Rehellisesti sanoen, en näe mihin muuhun se oikeastaan edes soveltuu. Miksi muuten annettaisiin poliisille niin suora valta sensuroida ilman minkään riippumattoman tahon valvontaa?
Suomessa valtio on aloittanut laittoman ennakkosensuurin, jossa poliisi antaa "vapaaehtoisia" kehoituksia operaattoreille mitä tulisi suodattaa. Aiemmin tosin viestintäministeri sanoi hieman liian suorasanaisesti että jos vapaaehtoisuus ei riitä niin säädetään uusi laki jossa asiasta tehdään pakollinen. Mielestäni tämänlainen vallankäytöllä uhkailu on nimenomaan pakottamista, eikä tässä ole mitään vapaaehtoista operaattorien osalta.
Sekä poliisi että operaattorit nähdäkseni rikkovat monia lakeja suodatuksen osalta. Tietoliikenteen häirintä, kaikki ne rikokset joihin laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta on ennen antanut vastuuvapauden, perustuslaillisen sananvapauden loukkaus, jne.
Mielestäni poliisi ylittää toimivaltansa kun kokoaa listaa sivuista tarkoituksena saattaa ne sensuroitavaksi.
Internet-sensuuri uhkaa pidemmän päälle koko Internetin tulevaisuutta, kun eri käyttäjille näkyy erilainen internet.
Uusi lapsipornolaki on suunniteltu ohittamaan oikeuskäytännöt ja oikeusturva. Se sovelttuu parhaiten vain laillisen sisällön sensurointiin.