(The text is also available in English)
Niin se aika kuluu eikä sanoja tahdo löytyä. Tätä kirjoittaessa on juuri tullut kasaan tasan viisi vuotta siitä kun sivustoni suodatus lapsipornon estolistalla aloitettiin. Matka on ollut mutkainen ja pitkä, mutta ennenkaikkea väsyttävä. En osannut tuolloin arvata että tästä pitäisi tapella näinkin kauan.
Olin ehkä hieman yksinkertainen kun kuvittelin että pahimmassa tapauksessa minua syytettäisiin rikoksesta ja voisin sitten puolustaa itseäni oikeudessa ja tarina päättyisi siihen. En osannut odottaa että syyttäjä jättäisi syyttämättä ja poliisi tämänjälkeen sanoisi että sensuuri jatkuu koska minua ei ole todistettu syyttömäksi. Hämmentävän käänteen jälkeen esitin KRP:lle vaatimuksen saada sivuni poistettavaksi listalta, tämän jälkeen valitin hallinto-oikeuteen koska poliisi kieltäytyi. Yllättäen hallinto-oikeus väitti ettei minulla olisi mitään oikeutta valittaa, asia jonka korkein hallinto-oikeus myöhemmin kumosi ja juttu palasi takaisin hallinto-oikeuteen. Tällähetkellä tapaus on ollut puolitoista vuotta jälleen kerran korkeimmassa hallinto-oikeudesa, johon KRP valitti hävittyään hallinto-oikeudessa käydyn toisen kierroksen.
Ainuttakaan lainvoimasta tuomiota sivustoni sensuuritilanteesta ei siis ole vieläkään olemassa vaikka asiaa on jo yli viisi vuotta vatvottu. Ainoa lainvoimainen päätös on se että minulla on oikeus saada asiani tuomioistuimen käsittelyyn - oikeus jonka luulin olevan itsestäänselvyys ja jopa ihmisoikeus, mutta josta piti tapella (ja maksaa) kahdessakin tuomioistuimessa ennenkuin tämän perustuslakiin kirjatun oikeuden sain.
Alunperinhän perustin lapsiporno.infon koska kuvittelin että järjettömiä estolistoja oltiin ottamassa käyttöön vain koska oikeasti uskottiin niiden ratkaisevan jotain ongelmia. Jonkun täytyi kertoa päättäjille asioiden todellinen laita, mutta tämä osoittautui melko hedelmättömäksi operaatioksi sillä todellisuus ei kiinnostanut lainsäätäjää. Sensuurin takana ei ollutkaan tarve suojella lapsia tai saada aikaan tuloksia vaan koko homma pyöri pelkkien mielikuvien päällä ja poliittisten urien edistämiseksi. Sensuurista oltiin tehty periaatepäätös, vastustajien mielipiteet jätettiin siis kuuntelematta ja sensuurijärjestelmää tukevistakin lausunnoista poimittiin vain parhaat palat jotka tukivat ideaa. Maininnat ratkaisemattomista ongelmista sivuutettiin ja ongelmat jätettiin ratkaisematta.
Yksi merkittävä kysymys jonka lainsäätäjä jätti huomiotta oli korvaus virheellisestä sensuroinnista. Tämä kysymys voi tulla minulle pian hyvinkin ajankohtaiseksi, jos lähitulevaisuudessa saan sivustoni pois estolistalta. Tapaus on senverran kauan jo istunut korkeimmassa hallinto-oikeudessa että odottelen ratkaisun tulevan aivan minä päivänä tahansa. Mitä sen jälkeen tapahtuu jää sitten nähtäväksi, mutta koska KHO:lla ei ole tapana määrätä korvauksia maksettavaksi, niitä pitää lähteä hakemaan sitten erikseen jotain muuta kautta. En tiedä miten, mutta uskon lakimiesteni keksivän jotain.
Mutta mikä sitten on kohtuullinen korvaus siitä että joukkoviestimien avulla on vuosien ajan levitetty valheellista tietoa että levittäisin mukamas lapsipornografiaa? Tappouhkauksiakin on tullut, viimeisimmästä onneksi sentään jo lähes vuosi, mutta ymmärrän täysin että niitä tulee. Sivustolleni pyrkivää tervehditään poliisin tiedotteella jossa sivustoani kutsutaan lapsipornosivustoksi ja kerrotaan että sivustolla olevien kuvien levittäminen ja hallussapito on rangaistavaa. Melko suorin sanoin annetaan ymmärtää että sivustolla olisi kuvia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, että levittäisin lapsipornoa. Yritin tästä valittaa, mutta poliisia ei kiinnostanut korjata tekstiä totuudenmukaiseksi. Vastaavasti syyttäjän mielestä tiedote ei mitenkään kohdistu minuun vaan pelkästään sivustooni, tiedotteessa kun ei ole minun nimeäni mitenkään mainittu niin tämä ei hänen mukaansa voinut loukata kunniaani. Näin ollen olen vuosien ajan joutunut kestämään tätä valheellista väitettä ja joutunut elämään kyseisen valheen seurausten kanssa, peläten väärinymmärrysten mahdollisia seurauksia. Ihmisiä on yritetty tappaa vähemmästäkin ja tilanne on tuntunut välillä melko ahdistavalta. Jälkeenpäin ajatellen olisi kai pitänyt tehdä rikosilmoitus jokaisesta uhkauksesta, mutta yritin tuolloin ymmärtää vihanpurkauksia ja antaa anteeksi poliisin valheista syntyneen raivon. Tuolloin ajattelin että nuo vihanpurkaukset eivät kohdistuneet minuun vaan "lapsipornoportaalin ylläpitäjään", siihen mielikuvitushahmoon jonka poliisi oli luonut. Kärsijä olin kuitenkin minä ihan itse.
Saattaa toki käydä myös niin etten ikinä tule mitään korvauksia saamaan eikä kukaan ikinä joudu vastuuseen sivujeni sensuroinnista. Koko sensuurijärjestelmä on muutenkin rakennettu sen varaan ettei kukaan ikinä ota vastuuta mistään; operaattori käyttää vain poliisin tuottamaa listaa ja lain määräämällä oikeudella, poliisi sensijaan ei suorita sivujen estämistä vaan ainoastaan tuottaa listan jonka ylläpitotoimista ei lain mukaan synny edes valituskelpoista päätöstä. Kukaan ei siis ole vastuussa järjestelmästä, joten tuskin kukaan myöskään suostuu maksumieheksi järjestelmän aiheuttamille vahingoille. Ties miten monta vuotta tästäkin joutuu vielä tappelemaan, eikä loppujenlopuksi voi kokea voittaneensa vaikka jotain korvauksia saisikin. Mutta jos nyt edes lakimiesten tekemän työn saisi joskus maksettua.
Eikä tässä vielä kaikki, vasta viime viikolla Aamulehti kertoi että oikeusministerimme haluaa laajentaa Internet-sensuuria kattamaan yhä laajemmin erilaista pornografista materiaalia. Maailmalla tilanne on toki pahempi, esimerkiksi itänaapurissa estetään poliittisia blogeja, täällä kotimaassa suunta on ilmeisesti kohti tekijänoikeusteollisuuden vaatimuksia. Esimerkiksi taannoin Piraattipuolue paljasti hallituksen esityksen muotoon kirjoitetun sensuurihankkeen. Tietoyhteiskunta- ja Enforcement-direktiivejä oli käsitelty tekijänoikeustoimikunnassa ja direktiivien tarjoamiin mahdollisuuksiin vedoten yritetty laajentaa Internet-sensuuria tekijänoikeuksiin. Ja ehkäpä myös se surullisenkuuluista Pirate Bay -esto saatiin ajettua läpi vain sen takia että Internet-sensuuri oli todistettu mahdolliseksi ja Elisa oli sensuurin käyttöönoton yhteydessä muuttanut sopimusehtojaan varaten oikeuden estotoimintaan viranomaisen määräyksestä.
Internetin eheys on siis yhä vakavasti uhattuna ja taistelu jatkuu.