Tätä sivua ylläpitää Matti Nikki <muzzy@iki.fi>, tarkoituksena osallistua keskusteluun lapsipornon suodatuksesta internetissä ja siihen liittyviin ongelmiin.
Johtuen lapsipornon suodatuksen teknisistä vaatimuksista, suodatuksen lopputulos on levityksen määrän kasvaminen. Suodatuksesta seuraa jäljelle jäävän levityksen osalta yksityisyyden ja turvallisuuden kasvaminen, joka laskee kynnystä osallistua toimintaan. Vaihtoehtoisesti seuraa perustavaa laatuaoleva ihmisoikeuksien ja yksityisyyden kaventuminen kaikilta kansalaisilta. Todennäköisesti kuitenkin molemmat.
Kun tietty lapsipornoa levittävä taho halutaan suodatetuksi, se tarkoittaa käytännössä sitä että kaikki yhteydet kyseistä palvelua vastaan suodatetaan. Tämä tapahtuu jonkin teletunnistetiedon kuten internetin IP-osoitteen tai www-sivuston osoitteen perusteella. Suodatuksen välittömänä vaikutuksena onkin se, että jäljelle jäävät vain sellaiset lapsipornoa levittävät palvelut, joista suodatukseen tarvittavia teletunnistetietoja on teknisesti vaikeaa tai mahdotonta selvittää.
Kun lapsipornoa tarjoavan palvelun teletunnistetietoja ei saada, voidaankin kysyä selviävätkö asiakkaidenkaan tunnistetiedot enää mitenkään. Teletunnistetiedot saadaan kuitenkin yksittäisistä tiedonsiirroista kuten www-sivun lataamisesta, ja ollaan tilanteessa jossa lapsipornoa sisältäviä tiedonsiirtoja ei voida yksilöidä koska palvelua ei voida tunnistaa vaikka sen olemassaolo olisi tiedossa. Mikäli teletunnisteita ei palvelusta saa, ei niitä saada myöskään tiedonsiirrosta palvelua vastaan eikä täten asiakkaista. Seurauksena on lapsipornoa hakevien asiakkaiden jäljittämisen mahdottomuus.
Lapsipornoa voidaan pyrkiä suodattamaan myös itse siirretyn sisällön perusteella. Esimerkiksi sähköpostia voitaisiin skannata virusskannerin tavoin myös lapsipornosta, jolloin lapsipornoa ei voisi lähettää sähköpostitse ilman kiertokeinoja. Salasanasuojatut tai muuten salatut liitteet eivät kuitenkaan jää kiinni suodattimiin, ellei suodatus kohdistu sitten kaikkiin salattuihin tiedostoihin. Tuloksena suodatuksen jälkeen olisikin järjestelmä jossa lapsipornon levittäjän televalvonta olisi mahdotonta koska sisällöstä ei voitaisi enää päätellä mitä internet-yhteyden päällä liikkuu.
Jos kaikki lain rajoissa mahdollinen suodatus toteutetaan ja päästään ylläolevaan tilanteeseen jossa lapsiporno leviää anonyymeissä verkoissa salattuna, on enää vain vähän vaihtoehtoja sen kitkemiseen. Käytännössä vaihtoehtoja on joko anonyymiyteen tai salaukseen liittyvät kiellot.
Salausta on hankala kieltää koska pankit ja muu luottamuksellinen liiketoiminta sitä tarvitsevat. Mikäli salaus kuitenkin kiellettäisiin, tulee ongelmaksi se että modernit salausmenetelmät on suunniteltu siten että salattua sisältöä ei voi erottaa satunnaisesti tuotetusta roskasta. Kielletäänkö siis myös sellainen kommunikaation jolla ei näytä olevan mitään tarkoitusta? Tässäkin tapauksessa kiertokeino löytyy kun tietoa voidaan piilottaa kuvien ja musiikkitiedostojen sisään huomaamatta.
Anonyymiys internetissä toteutetaan tyypillisesti uudelleenvälityksen avulla. Anonyymiin verkkoon osallistujat välittävät eteenpäin toistensa viestejä piilottaen alkuperäisen lähettäjän identiteetin. Mahdollinen vastatoimi olisi esimerkiksi vastuun pakottaminen ketjun viimeisenä toimivalle taholle, jolloin viestin välittäjä ottaa vastuun sen sisällöstä. Tämä tuhoaisi kaikki toimintaedellytykset niin lapsipornon levittäjiltä kuin laillisilta internet-operaattoreiltakin. Välityspalveluiden tarjoajille ei ole tyhjän takia annettu laissa vastuuvapautta välitettyyn sisältöön.
Ainoa vaihtoehto olisikin kaiken kommunikaation valvonta ja kaiken yksityisyyden kieltäminen kaikilta, jotta tiedon levitykseen perustuvia rikoksia voitaisiin selvittää.
Uskoisin että lapsipornon suodatus voi johtaa pidemmän päälle vain kahteen mahdolliseen lopputulokseen: perustavanlaatuiseen ihmisoikeuksien kaventumiseen tai lapsipornon levityksen laajenemiseen ja levitysturvallisuuden lisääntymiseen. Todennäköisesti kuitenkin molempiin.